3X ASU KESÄN JUHLIIN

SUNDAY, JUNE 25, 2017

Toivottavasti kaikilla oli ihana juhannus säästä riippumatta!  Meillä mahtuu kesään monenlaista juhlaa, ja vaikka itselläni ei tälle kesälle yksiäkään sattunut, minusta on aivan ihanaa miettiä ja suunnitella juhlapukeutumista. Juhlapukeutuminen on kuin prinsessaleikkien jatke, enkä koskaan kyllästy selailemaan mekkoja netistä. Mikäli mahdollisuus tulisi, kuinka pukeutuisin juhlaan tänä kesänä?


♥ Tämän kesän juhlissa näkyy ihan varmasti paljon tyllihameita. Luulin niiden olleen vain viime kesän juttu, mutta ne tuntuvat palanneen täksi kesäksi vielä vahvemmin. Onneksi, sillä ihanempaa ja tyttömäisempää hametta saa etsiä! Minulla on rakkaita tyllihameita useita, joita käytän aina tilaisuuden koittaessa. Vaaleanpunainen on ehdoton muotiväri myös tänä kesänä ja väriyhdistelmänä se on harmaan kanssa suosikkini.

♥ Vaikka korkosandaletit ovat hyvin ajaton malli, näitä tulee varmasti vastaan tänä vuonna huomattavan paljon. Tykkään niiden yksinkertaisuudesta ja siroudesta, jonka vuoksi ne menevät lähes jokaiseen tilaisuuteen. Tykästyin erityisesti kollaasin korkojen harmaan sävyyn! Vaaleanpunaista pikkulaukkua voisi kutsua minun tavaramerkikseni, sillä harvoin lähden minnekään juhlallisempaan tilaisuuteen ilman sitä. Musta on käytännöllinen, mutta vaalea on ihanan kesäinen!

♥ Rannekello minulla kulkee mukana aina, paitsi iltapukujuhlissa. Olen todennut kellot yhdeksi parhaista asusteista, sillä ne eivät vain ole hyödyllisiä, vaan myös todella tyylikkään näköisiä.



♥ Olen monen muun ihmisen ohella aivan hurahtanut vaaleansiniseen! Vaaleansinisiä alaosia olen keräillyt jo muuten, paitsi hame vielä puuttuu. Vaaleansininen on ihanan raikkaan ja naisellisen näköinen valkoiseen yhdistettynä, joten tästä yhdistelmästä on tullut yksi suosikeistani. Röyhelöhihat on tämän kesän juttu, enkä näiltä ole minäkään välttynyt.

Hopealle olen lämmennyt vasta viime aikoina. Olen aina ollut perso kullalle, varsinkin ruusukullalle, eikä hopea ole aiheuttanut sen suurempia tuntemuksia. Nyt olen kuitenkin huomannut miten ihanasti se menee vaaleansinisen kanssa yhteen ja olen löytänyt aivan uuden maailman koruissa!

♥ Valkoiset peruskorot ovat olleet ostoslistallani ikuisuuten, ehkä tänä kesänä löydän omaan jalkaani sopivat vihdoin. Valkoinen kenkä on ehkä hieman arka, mutta värinä ah niin käytännöllinen!


 ♥ Mustaa on livahtanut kaappiini myös salakavalasti. Mustavalkoiseen asuun tykkään yhdistää jonkun värikkään vaatekappaleen taikka asusteen, joka on todella helppo sitoa kokonaisuuteen lisäämällä saman sävyistä huulipunaa. Tämä tosin pätee vain vaaleanpunaisen sävyissä, sillä vaikka huulipunakokoelmani onkin laaja, se ei yletä ihan kaikkialle värikarttaan.

♥ Matalille kengille olen syttynyt vasta viime aikoina. Olin aina sitä mieltä, että korot on paras valinta tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, mutta pari rakkulaa myöhemmin annoin tilaisuuden myös balleriinoille. Kohtasin eilen tragedian, kun joudin heittämään mustat luottoballeriinani roskiin. Kenties aika hankkia uudet siistimmät, jotka menee myös juhlavampiin tilaisuuksiin!

♥ Hameiden suurkuluttajana täytyy sanoa, kuinka lyhyet jakut ovat aivan ihania. Tällaiset menee todella kauniisti mekon tai hameen linjaan ja antaa vähemmän bisnesmäisen vaikutelman. Minulla oli päällä yksi ystäväni häissä, ja se palveli kirkossa oikein hyvin!

Olen koko kesän toivonut kutsua juhliin, jotta pääisin pukeutumaan, mutta kaikki valmistujaiset, häät ja rippijuhlat ystäväpiirissä tai perheessä ovat jo menneet vuosi sitten. Saan siis tyytyä ihailemaan kuvia ja inspiroitumaan nettikaupoissa. Onko teillä tiedossa kesän aikana vielä juhlintaa? 


Kuvat: Esprit *, huulipuna YSL

RÖYHELÖMEKKO

WEDNESDAY, JUNE 21, 2017






Muutama viikko sitten näin sen täydellisen röyhelömekon Ginan mainoksessa, mutten raaskinut tehdä heräteostoksia. Näyttäisin kuitenkin ihan puutarhatontulta siinä. Olen aina ajatellut, ettei minun kuulu käyttää vartalonmyötäisiä mekkoja, sillä minulla on naisellisen tiimalasivartalon sijaan kuopat lantiolla ja suora vyötärö. Onpa epämuodostuneet kylkiluutkin vielä. Ihonmyötäinen makkarankuorimekko on ollut pitkään jotain, jonka ajattelin olevan kaikista vaatteista se epäimartelevin. Joskus uskaltauduin laittamaan kuitenkin sellaisen päälle, ja jopa julkaisemaan blogissa kuvia, mutta tämä oli useampi kilo ja saliton kuukausi sitten. 

Löysin tästä mekosta Ginan loppuunmyynnistä 50% alennuksesta vielä yhden oikean koon, jolloin päätin että ihan sama. Ihan sama, vaikka tämä korostaisi suoraa vartaloa, lyhyitä jalkoja, sukkahousujen vyötärön puristamaa makkaraa tai muita asioita, joita itsessäni näen. Se on minun röyhelöinen vaaleanpunainen prinsessamekkoni ja aion käyttää sitä.

Tykkään tästä vallitsevasta röyhelötrendistä ihan hirveästi! Röyhelöt, rusetit ja pitsit ovat aina olleet osa tyyliäni ja on ihana huomata, kuinka tyttömäisempi pukeutuminen on in. En voi olla rakastamatta tämän mekon helmaa ja kuinka se liikkuu kävellessä! Vaaleanpunainen, rusettivyöt ja röyhelöt voisivat jäädä muotiin ikuisesti, mikäli minulta kysytään. Pääsin käyttämään tätä mekkoa ensimmäistä kertaa kun kävimme poikaystäväni kanssa perinteeksi muodostuneella lounaalla viikonloppuna, ja säiden salliessa laitoin vihdoin myös sandaalit. Nämä kengät ovat mekon ohella mahtava alennuslöytö, sillä maksoin niistä kokonaiset 5 euroa viime kesänä!

Miten on röyhelöiden laita muiden mielestä, hit or miss? Ihanaa ja vähälumista juhannusta kaikille!

Dress: Gina Tricot; Shoes: H&M; Bag: Sanrio

BIGGEST BEAUTY REGRETS

SUNDAY, JUNE 18, 2017

Hutiostokset on sellaisia, miltä ei voi kosmetiikkaostoksilla joskus välttyä. Meille kaikille on osunut niitä tuotteita, joita on massahypetetty blogeissa ja somessa, mutta eivät ole vastanneetkaan todellisuudessa odotuksia. Joskus tuotteet eivät vain sovi omaan makuun tai käyttöön, taikka tekevät ihan pelkkää hallaa. Olen aikaisemmin tehnyt postauksen huonoista ostoksista, mutta tällä kertaa keskityn vain kosmetiikkaostoksiin, sillä niitä on kertynyt ehdottomasti eniten! Olen laittanut vahingon kiertämään ja lahjoittanut suurimman osan huonoista meikeistä siskolleni, joten jäljellä on enää vain tuoreimmat. Mitä kosmetiikkaostoksia minä kadun?


Nyxin lip lingerie sävyssä baby doll. Vaikka kuinka halusin tästä tykätä, myönnän tappioni. Minulla on tummemman punainenkin sävy samaa sarjaa ja se on käyttökelpoinen, mutta tämä sen sijaan ei levity tasaisesti, jättää karmeat rajat huulten sisäreunoihin sekä saa hampaat näyttämään kirkkaan keltaisilta. Tämä on myös todella epäimarteleva ja liian vaalea ihonsävylleni, mikä on ihme, sillä olen kalpeimmista kalpein. Tiedä sitten kenelle tämä sopii, minulle ei ainakaan!

► IsaDoran Twist-up matt lips-huulikynä sävyssä posh peach on yksi suurimmista pettymyksistä ikinä: sävy on todella kaunis ja ihastuin jo sarjan toiseen kynään, joka toimii kuin unelma. Tämä sen sijaan ei levity tasaisesti millään, peittävyys on surkea ja väri asettuu vain ja ainoastaan kaikkiin juonteisiin. Lopputulos on kokonaisuudessaan todella tökerö, joten en ole tätä koskaan voinut käyttää.



.Paljon hehkuteut Lidlin kosteusvoiteet eivät saa minulta kiitosta. Sinikorkkinen puteli toimi minulla aluksi, mutta hetken päästä naama oli entistä kuivempi. Tämä kuvan purkki sen sijaan oli alun alkaenkin täysi katastrofi: äitini ei pitänyt siitä, joten se kierrätettiin siskolleni ja sieltä eteenpäin minulle testiin. Tässsä on todella runsaasti ihoa kuivattavaa alkoholia joka oman naaman sai punoittamaan ja hilseilemään. Ihoni kunto parani huomattavasti kun lopetin tämän käytön!

.Cienin kasvovoiteesta päästään suoraan seuraavaan kohtaan, nimittäin runsaasti alkoholia sisältävät ihonhoitotuotteet! Varsinkin länsimaalaisesta kosmetiikasta näitä löytyy pilvin pimein, enkä ennen osannut kiinnittää huomiota. Alkoholi on todella armoton iholle ja saa monen kuivan ja herkän ihon reagoimaan pienissäkin määrin, puhumattakaan kasvovesistä ja puhdistusaineista, joissa iso osuus on pelkkä alkoholia. Tästäkin Etude housen wonder pore-kasvovedestä tahdoin tykätä niin kovasti, sillä alkuun tulokset olivat mahtavat, muta muutaman viikon jälkeen naamani oli todella punainen, kuiva ja kirvelevä. Katsoin sisältöä ja yksi ensimmäisistä ainesosista on alkoholi. Auts. Tästä sen sijaan olen kuullut paljon kehuja ihmisiltä, joilla on rasvainen iho. Itse koin sen  kuitenkin sopimattomaksi omalle iholleni, joten nykyään käytän tiukasti alkoholittomia tuotteita.

.Make up storen siveltimet tuntuivat hyvältä idealta, mutta käytössä osoittautuivat todella huonoiksi. Molemmat siveltimeni ovat irronneet kaikista liitoksistaan ainakin kerran ja karvaa lähtee mielettömät määrät. Tämä matkasivellin ei ole ollut minulla vuosiin enää käytössä, mutta poskipunasiveltimellä olen yrittänyt sinnitellä. Siitä kuitenkin irtoaa katkennutta tai kokonaista karvaa naama täyteen jokaisella käyttökerralla, joten olisi aika ostaa uusi. Muttei Make up storelta.



.Essencen jelly- ja glow&care-kynsilakat. Jellyjä en ole koskaan käyttänyt kokeilemisen jälkeen, sillä lopputulos oli niin epätasainen ja yleisesti epämiellyttävä. Glow&care-lakat on uusimmat ostokseni Essenceltä ja näihin petyin myös täysin. Lakka on todella paksu ja kuivuu epätasaiseksi kököksi. Edes useampi kerros ei tätä pelasta, joten ei jatkoon! Esssencen lakoissa onneksi rahallinen menetys ei ole suuri, vaikka pettymys olikin.

.Lumenen geelilakka sävyssä petals. Näiden lakkojen nimeen olen vannonut vuosia, mutta uudistuksen jälkeen en vanno enää. Sävy on kaunis, mutta koostumus ihan lirua, lopputulos pysyy epätasaisena eikä peitä tarpeeksi edes kolmella kerroksella. Onneksi minulla on vanhat Lumenen lakat nautittavaksi!

Viimeaikoina olen lopettanut heräteostosten tekemisen, jolloin hutiostoksetkin on vähentyneet aivan minimiin. Olen kerännyt nurkissa pyörivää turhaa kosmetiikkaa ja antanut sitä eteenpäin, jolloin meikkikokoelmakin tuntuu kuin uudelta. Huonoja ostoksia tulee kuitenkin aina silloin tällöin vastaan ja pelkäänkin, mikä osoittautuu rahan tuhlaukseksi seuraavaksi. Onko teillä kosmetiikkatuotteita, jotka eivät ole täyttäneet odotuksia tai vastanneet niiden ympärillä vallitsevaa hypetystä?

KUINKA MUOKKAAN ASUKUVIANI? AURINGONVALO

TUESDAY, JUNE 13, 2017



Kun kuvausilmat eivät ole parhaimmillaan ja vettä tulee taivaan täydeltä, tykkään istua alas muokkaamaan vanhoja kuvia. Moni ei kuvankäsittelystä syty, mutta minulle editointi on puoli kuvaa. Joskus kuvaan ihan vain siksi, että pääsisin leikkimään photoshopilla! Vaikka olen itse hyvin keskinkertainen photoshop -käyttäjä, toivon että tällaisista postauksista olisi inspiraatioksi toiselle bloggaajalle. 

Olen aina mieltänyt itseni aamuvuorojen ystäväksi. Maalailen aina romanttisia ja reippaita kuvia mielessäni, kuinka töiden jälkeen on koko päivä aikaa kuvailla, siivoilla ja ehkä urheillakin. Todellisuudessa nuokun sängyn laidalla iltapäivään asti, kunnes nukahdan ja uneksin bloggaavani tai imuroivani. Tätä tein koko viime viikon, kunnes viikonlopuksi lähdin Rockfesteille. Nyt muutaman päivän levon jälkeen energiaa riittää taas bloggaamiseen, joten tänään ajattelin jakaa esimerkin siitä, kuinka muokkaan asukuviani. 



Otin esimerkiksi Sagan kanssa kuvatut asukuvat, joissa aurinko oli jo suhteellisen matalalla, muttei kuitenkaan laskemassa. Näissä kuvissa aurinko on sivulla/takana, jolloin kohde on jäänyt kokonaan varjoon. Tausta on kirkas ja valkoinen, jolloin se palaa helposti puhki, mikäli kohde itsessään on valotettu oikein.(Joskin astuin hieman sivuun, että kirkkaimmat kohdat jäisivät kuvan ulkopuolelle) Lykkäsin kameran nokalle Sagalle salaman, jolla asiaan saatiin helpotusta ja säästän aikaa kuvanmuokkauksessa huomattavasti. Ensimmäisissä kuvissa ilman salamaa kuvattava kohde oli todella tumma. Tämäkään ei todellakaan ole onnistunut kuva minun osaltani: tässä on joku kynnen rapsutus kesken ja valotusajan olen selkeästi säätänyt liian lyhyeksi. Tämä kuitenkin toimii hyvänä esimerkkinä tässä postauksessa, toisin kuin onnistuneemmat otokset, sillä tässä muutos on selkein. 



Ihan ensimmäisenä Lightroomissa laitan aina päälle profiilikorjaukset ja terävöitän kuvaa hieman. Säädän myös valotusta kohdalleen, tässä tapauksessa +0,30. Koska haluan kuvaan kirkkaan ja pehmeän ilmeen, lisäsin varjoja +50 ja valkoisia +25. Varjoja avatessa kontrastia katoaa hieman, joten tummensin mustia vielä noin -15. Clarity on minulla asukuvissa aina +10, vibrance ja saturation +5. Tässä vaiheessa myös suoristin ja rajasin kuvaa hieman.



Minun tyyliini kuuluu lisätä hieman keltaista highlighteihin ja vastaväriä violettia varjoihin split toningilla. Tämän jälkeen säädän valkotasapainon kohdalleen, sillä kuva muuttuu usein hieman liian keltaiseksi. Tässä vaiheessa usein myös muokkaan yksittäisten värien kylläisyyttä(esimerkiksi turhia sinisiä sävyjä pois valkoisesta taustasta), mutta tässä tilanteessa sille ei tullut tarvetta kuin violetin kohdalla. (-15)

Merkittävimmän muutoksen moneen asukuvaani ehkä kuitenkin luo adjustment brush, joka on ihan pelastaja varsinkin vastavaloon kuvatessa! Pehmensin ensin taustaa siveltimellä hieman, clarity ja sharpness -40. Vedin myös oikealta puolelta graduated filterin, jolla nostin exposurea +0,20 ja highlightejä +20. Kuvattavaa kohdetta, tässä tapauksessa siis itseäni, valotin lisää adjustment brushilla. Maalasin siis päälleni exposure +0,25, highlights ja contrast +15. Tällä tavalla on helppo saada itsensä pomppaamaan esiin taustasta paremmin! Tämän enempää en Lightroomissa yleensä puuhaile, vaan lopuksi lisään kuvaan photoshopilla luomani valmiin actionin. Actionit säästää aikaa huomattavasti kun muokkaa suuria määriä kuvia, joten olen luonut niitä itselleni muutaman erilaisiin kuviin.



Kuvanmuokkaus on pitkälti makukysymys ja itse tykkään lisätä jos jonkinmoista Instagram-filtterin tapaista muokkausta. Näitä actioneita kuitenkin lisäilen hyvin varovaisesti, tässä tapauksessa peittävyys on vain voin 30%. Tämän actionin nimi on "KAKKA ACTION", joten nimestä päätellen tästä ei alunperin tullut sitä mitä halusin. Tässä tapauksessa kuitenkin toimii.

Yksinkertaistettuna actionin sisältö on seuraavanlainen: beige väritäyttö(sulauttava 16%), vaaleanpuna-lila liukuväri (kohdevalo 21%), oranssi väritäyttö (pehmeä valo 7%), väritasapainossa säädetty varjoihin sinistä ja huippukohtiin keltaista&punaista, käyristä säädetty varjoihin sekä punaista että sinistä ja levelseistä hieman lisää sinistä. Kaikki tämä ei suinkaan ole tarpeellista, mutta koska action ei ole toiminut halutulla tavalla, on joukossa paljon turhaakin. Tämä kuitenkin lopputulokseltaan kuviin sopi, joten käytin sitä.


Lopuksi vielä vertailu vierekkäin. Kuvankäsittelyllä saa yllättävän paljon anteeksi, tässä kuvassa kun en kameran säätöjä arvioinut kohdalleen. En voisi kuitellakaan enää, että laittaisin blogiini kuvia suoraan kamerasta! Pöljää poseerausta muokkaamalla ei harmiksi viisammaksi saa, mutta onneksi kuvien joukossa oli varsinaiseen postaukseen onnistuneitakin otoksia.

Minä tyhmäpä menin muuten vahingossa asentamaan photarini suomeksi. Kieliasetuksia en päässyt muuttamaan, joten täytyy asentaa koko ohjelma uudestaan englanniksi, jotta käyttö alkaisi sujua. Kamalaa.

Kuinka moni muu on hurahtanut kuvankäsittelyn maailmaan? Ps, kiinnostuneille muut aiheesta värkkäämäni postaukset löytyy tämän tagin alta!

OFF SHOULDER

MONDAY, JUNE 05, 2017








Nyt olen virallisesti ottanut osaa off shoulder -villitykseen. Kävimme poikaystäväni kanssa syömässä viikonloppuna ja sain laittautua vihdoin kunnolla sairastamisen jälkeen. Pääsin myös ulkoiluttamaan ainoaa off shoulder -paitaani ensimmäistä kertaa ihanaan kesäiseen ilmaan! Tämä vilahti aikaisemmassa postauksessa, jossa kirjoitin ostoksistani Tokiosta, mutta tarkemmin en  vielä esitellytkään.

Tässä paidassa on lisäksi säädettävät olkaimet, jotta viritys ei pääse tiukan paikan tullen tipahtamaan napaan asti. Muuten en varmaan off shoulder -paitaa ostaisikaan, sillä pelkään painovoiman tekevän kepposet. Off shoulder on mielestäni todella kaunis malli, mutta niin epämukava ja käytännöllisyyden vihollinen! Tälläkin paidalla on tapana, koska se ei alemmaksi pääse, nousta ylös olkapäille. Joka tapauksessa tämä on ihanan naisellinen ja kevyt, joten tulen varmasti pitämään kesällä niin paljon kuin kerkeän.
Off shoulder -trendi, iskeekö vaiko ei?

Shirt: Secret honey; Trousers, hair accessory: H&M; Heels: New Look; Bag: Greece

15-VUOTIAAN MINUN VINKIT TÄYDELLISEEN MEIKKIIN

FRIDAY, JUNE 02, 2017



Koulujen loppuessa meikkivinkkejä kysellään ja jaetaan kaikkialla, joten päätin kantaa korteni kekoon. Minusta tuntuu, että 15-vuotiaat skippaavat nykyään sen kiusallisen vaiheen ohi kokonaan, ja painelevat suoraan ostamaan beauty blendereita ja contour-paletteja harjoitellakseen youtube-videioiden kanssa. Nykyään arvostetaan, ei pelkästään meikin määrää, vaan meikkaamisen taitoa nuorten keskuudessa ihan eri tavalla. Kauneusgurujen seuraaminen ei ollut viisi vuotta sitten niin pinnalla, joten omat lähtökohtani olivat heikommat. Ja taidot surkeat.

Olen ollut tämän viikon kipeänä kotona, enkä ole päässyt toteuttamaan niitä blogipostauksia, jotka halusin. Keräsin kuitenkin energiani ja ajattelin, että olisi hauskaa kirjoittaa hieman meikkaushistoriastani. Millainen oli ajatusmaailmani meikaamisen suhteen 15-vuotiaana, kuinka loin täydellisen meikin?



Kaikkien harmiksi, minulla ei ole enää tätä oranssimpaa meikkivoidetta jäljellä esimerkiksi. Joka tapauksessa tämäkin on useamman sävyn liian tumma, luulinko kesällä ruskettuvani?

Meikkivoiteessa enempi on parempi. Kannattaa valita useamman sävyn tummempi meikkivoide, sillä niitä on todennäköisemmin tarjouksessa. Peittääkin paremmin, mutta kaulaan ei kannata häivyttää, ettei paita sotkeennu. Paras levitys on sormilla tai sottaisella meikkisienellä! Minulla meni vuosia löytää hyvä (tai edes oikean värinen!) meikkivoide. 15-vuotiaana tilasin myös ensimmäisen bb-voiteeni. Kaikki neljä niistä väärässä sävyssä. Toistakaa perässä: oranssi on universaali sävy kaikille!

► Puuterin tarkoitus on peittää. Siksi sitä pitää hieroa naamaan useampi kerros, nimenomaan hieroa. Peitevoidetta ei tarvitse kukaan, kunhan on valinnut tarpeeksi tumman meikkivoiteen ja kerrostanut sitä myös silmien alle ja jokaiseen näppyyn. Turhaa rahastusta. Pohjustus? Rahastusta.

► Ensimmäiset vuodet meikkasin ilman meikkisiveltimiä. Kuten muutkin meikkini siihen aikaan, suurin osa välineistäni oli alennuksesta tai Ebaysta. Turhaa rahastusta siveltimet, kun kerta sormilla ja mukana tulevilla sienillä pääsee pitkälle!




Ohuet kulmakarvat ovat parhaat ja sopivat kaikille, varsinkin jos puolesta välistä lähtien ne on nypitty säälittäviksi viiruiksi. Jotka kääntyvät alaspäin. Ei myöskään haittaa, jos kulmakynän väri on hieman punertava: kunhan ensin nypitään liikaa ja sitten täytetään.

► Rajaukset on must. Ilman pötkörajauksilla saavutettuja pyöreitä nukkesilmiä kukaan oppa tai senpai ei koskaan tule huomaamaan sinua. (Mutta tämä huom vain ernuille, ei pissiksille) Rajauksien myös kannattaa olla tussilla tehtyjä ja loppua siihen mihin silmäkulmakin. Ei vedenkestävää.

► Ripsivärillä ei ole väliä, kunhan sitä on paljon. Mikäli kyseessä on erityistilaisuus, irtoripset on tähän täydelliset. Irtoripsiä ei kuitenkaan raaski leikata, vaan loput vedetään silmäkulmista yli. Kiva cat eye, miksi lopputulos olisi raskas ja väsyneen näköinen?

► Luomivärin on oltava mahdollisimman kimaltavaa ja pigmenttistä, koska pohjustus on rahastusta. Paljaalle luomelle suoraan. Valkoista sisänurkkaan ja ulkonurkkaan kuparia, sillä tämä korostaa mukavasti vihreitä silmiä. Blendaukseen kuluu turhaan aikaa, joten sormella töpöttely riittää.


Jos käy niin, että ripset yltää vieläkin liian pitkälle, kannattaa ne yhdistää alaripsiin rajauskynällä. Luonnollinen, kaunis lopputulos!

► Poskipunan ja aurinkopuuterin laadulla ei ole väliä - samaa kamaa kaikki. Kunhan väriä tulee, eikä kemikaalit haise nenässä liian pitkään. Ebayn poskipunapalettia käytin yllättävän pitkään, ennen kuin ymmärsin ajatella turvallisuutta. Nykyään menee ihon terveys edelle!

► Paras huulipuna on nude tai vaaleanpunainen. Maalaisjärkeä tällainen. Huultenrajauskynät on rahastusta, sillä ne ovat vain laihoja pitkiä huulipunia.

2011-look herätettynä henkiin. Joko voitte kuulla mopopoikien keulivan?

En minäkään. Mikäli voisin, läimäyttäisin 15-vuotiasta minua siveltimellä otsaan ja kertoisin, kuinka kaikki mitä luulin tietäväni meikeistä oli väärin. Moni häpeää ensimäistä humalaansa, minä häpeän ensimmäistä meikkivoidettani.

Kiitos, anteeksi ja hyvää alkavaa kesäkuuta kaikille! Millainen oli teidän meikki 15-vuotiaana, vai oliko meikkiä laisinkaan?

IHO KESÄKUNTOON: VIIMEISIMMÄT HANKINNAT

MONDAY, MAY 29, 2017



Olen viimeaikoina panostanut ihonhoitoon aivan eri tavalla kuin ennen. Vaateostoksia en ole niinkään tehnyt, vaan ylimääräiset rahaset ovat sulaneet erilaisiin purkkeihin ja purnukoihin. Minulla loppui lähes kaikki tuotteet kerralla, eivätkä Suomesta ostetut korvaavat tuotteet vastanneet ollenkaan odotuksia. Paypal laulamaan ja Koreasta tilaamaan!

En ole pitkään aikaan tehnyt ostospostausta ilman mitään erityistä teemaa tai syytä. Mietin, miksi esittelisin pelkästään viimeisimpiä ostoksiani, mutta sitten mietin taas, miksi en esittelisi? Esittelin toki esimerkiksi Tokion kosmetiikkaostokseni, mutta tuntuu mukavalta kirjoittaa välillä hieman yksinkertaisempia postauksia. Ilman sen kummempia taikatemppuja. Kosmetiikkasaaliiseen siis!







Täytyy aloittaa korealaisen kosmetiikan sielusta, sheet maskeista! Minulla alkoi uhkaavasti loppua Japanista tuodut naamiot, mutten halunnut maksaa mansikoita yksittäin ostetuista maskeista. Innisfreen maskeja on kehuttu kovasti, joten tilasin testiin Ebaysta paketin, jossa tuli kaikki sarjan 15 erilaista naamiota. Näistä löytyy siis jokaiseen ihohuoleen ja harmistukseen sopiva naamio. En malta odottaa, että pääsen testailemaan kaikkia ja vertailemaan!


Tilasin Bearelilta äitienpäivälahjaksi muutaman naamion ja samoilla postikuluilla otin itsellenikin muutaman (Koska ylemmät 15 ei ole läheskään tarpeeksi). Avokadon pääsin kokeilemaan jo eilen, enkä voi kun kehua! Kangas oli ihanan ohutta, istui hyvin naamaan ja essenceä riitti pitkäksi aikaa. Näiden lisäksi tilasin Jolselta myös Cosrx:n holy moly snail maskin, joka jäi kuvasta. Sekä Misshan ruusunaamiota että Tonymolyn pureness naamioita on kauneuspiireissä kehuttu myös paljon, joten odotan innolla näitä.



Tunnustan olevani ihan somemainonnan uhri, ja tämän Periperan apricot moist tone up creamin tilasin erään kauneusvloggaajan sitä kehuttua. Tämä on rasva meikittömille päiville, mikäli haluaa hieman kirkkaampaa ja tasaisempaa ilmettä. Paljoa en ole päässyt käyttämään vielä, joten kattavaa mielipidettä en osaa kertoa. Tälle tulee kuitenkin varmasti käyttöä kesällä!

K-Beauty Suomi on ihanan kamala facebook -ryhmä, jonka kautta löytää ihania tuotteita ja rahanmeno on taattu. Tässä kolme tuotetta, joihin olen aivan rakastunut: Klairsin kosteuttava seerumi ja kasvovoide, sekä japanilainen Hada Labo Gokujyun vaahtoputsari. Näillä pysyy kuivat läiskät ja karheus poissa! Vihdoinkin löysin myös edullisen vaahtoputsarin double cleansing rutiiniini, joka ei kuivata kasvojeni ihoa turhaan. Iholle optimaalinen ph-taso ja kätevä pumppupullo, enempää en voisi pyytää. K-Beauty Suomi made me buy it.

Liityin Cosrx:n massahehkuttajiin. Rakastan kyseisen merkin tuotteiden yksinkertaisuutta, niistä ei löydy ylimääräisiä huonoja ainesosia ja monet tuotteista ovat tehokkaita täsmähoitoja. Tästä BHA Blackhead power liquidista tulen varmaan joskus vielä kirjoittamaan, sillä siitä on tullut yksi ehdottomista holy grail tuotteistani! Snail mucin essence on jo päivittäisessä käytössä, kuten pullosta ehkä näkeekin. Näiden tuotteiden perusteella Cosrx on uusi suosikkini! Jolsella on ihanan edullinen valikoima näitä tuotteita ja sieltä omanikin hankin. Cosrx on merkkinä sopiva kaikenlaisille ihohuolille, mutta sopii erityisesti akneen taipuvaiseen ihoon. Haluan ehdottomasti kokeilla heiltä seuraavaksi AHA whitehead power liquidia sekä aknearpia hoitavia etanatuotteita.


Esittelin aikaisemmassa ostospostauksessa Etude Housen green tea sleeping packia, johon rakastuin, enkä malttanut olla tilaamatta toista. Tämän mansikkaversion tilasin ebaysta ihan silkan ulkonäön ja tuoksun vuoksi ja se hymyilyttääkin joka kerta käytäessäni!

Moni, varsinkaan Suomessa, ei ole kiinnostunut ihonhoidosta sen kummemmin, mutta minulle siitä on muodostunut oma joka päiväinen hemmottelurutiinini. Meikkikin näyttää huomattavasti paremmalta ja laadukkaammalta, kun pohja on kunnossa. Täydellistä ihoa en koskaan tule saamaan, mutta se ei estä minua tavoittelemasta sitä täydellistä kesäkuntoa! Olen kuitenkin saavuttanut sen tason ihonhoidossani, että kehtaan jo kulkea joskus ilman meikkiäkin. Tämä on aihe, josta kirjoitan mielelläni, eikä asia loppuisi ikinä kesken. Minulla on muutama idea ihonhoitopostauksiin kesäksi, kunhan loput tilauksetkin kolahtaa postiluukusta. Onko teillä kokemuksia näistä tuotteista tai joitain muita suosikkeja korealaisesta kosmetiikasta?

Ps, muutin blogitekstieni leveyttä 100 px, sillä tämä  vanha leveys tuntui ahtaalta. Iso työ säätää kuvat uudelleen, pieni muutos, mutta iso helpotus ainakin omalle silmälleni!

BLOGGAAJAILTA JA UUDET HOUSUT

THURSDAY, MAY 25, 2017




Viime lauantaina oli Inkan järjestämä bloggaajailta Pirkkalan Vero Modassa, minne Saga minut kutsui mukaansa. Olen halunnut käydä blogitapahtumissa ja -illoissa aikaisemminkin, mutta koskaan ennen ei ole sattunut sopivaa aikataulua. Boohoon tilaukseni sattui tulemaan sopivasti edellisenä päivänä, joten asuongelma oli sillä ratkaistu.

Bloggaajaillassa meille tarjottiin alkumaljojen lisäksi pientä makeaa ja suolaista syötävää, sekä esiteltiin kesän uutuuksia. Tämän jälkeen kierreltiin vapaasti, soviteltiin vaatteita ja tehtiin ostoksia - joskin minun ostokseni jäivät tekemättä. Minulla oli nimittäin mielessä tietyt housut, mitä lähdin hakemaan, mutta niitä myydäänkin vain keskustan myymälässä. Tyypillistä tuuria minulle!


Epäonnen housuista huolimatta ilta oli oikein mukava ja oli ihana nähdä Sagaa pitkästä aikaa! Oli myös todella kivaa nähdä muita bloggaajia livenä, vaikken ujona ihmisenä uskallakaan oma-aloitteisesti sosialisoitua. Huomasin jälkikäteen, että illan onnistunut kuvasato jäi valitettavan laihaksi: minulla ei ollut oma kamera mukana ja lainakameralla kuvaaminen tuntui hasardilta.

Ennen Sagan junaa kerettiin vielä napata pikaiset asukuvat vakkaripaikassani, joten pääsen esittelemään otsikossa mainitut uudet housut! Tämän tyyppisiä hosuja olen metsästänyt pitkään ja nyt bongasin itselleni kahdet Boohoon alennuksista. Nämä eivät sovi vartalonmallilleni yhtään, joten piilouduin lyhyen jakun alle. Tiesin tämän tilatessa, mutta pakko oli silti saada!




Vaaleansinisiä housuja olen toivonut pitkään, eikä nyt tarvitse enää etsiä! Tykkään tästä BikBokin paidastakin ihan hirmuisesti, mutta se on epämukavan avonainen. Tämä kuitenkin sopi näin korkeavyötäröisten housujen kanssa hyvin yhteen, joten yritin olla välittämättä.  Tämä asu tuntui minulla päällä heti oman näköiseltä, iskeekö teihin?

Jacket: Vila; Top: BikBok; Trousers: Boohoo; Bag: Rosegal; Watch: Michael Kors

VASTAUKSIA MONIKULTTUURISESTA PARISUHTEESTA

TUESDAY, MAY 23, 2017




Tällä kertaa on erään toivepostauksen aika, nimittäin parisuhde Q&A! Minulla on nyt (toivottavasti) viimeisetkin uusintatentit ja pänttääminen ohitse tältä lukuvuodelta ja pääsen rentoutumaan bloggaamisen pariin. Tahdoin kyllä blogata kuluneen viikon aikana, mutten saanut siihen mahdollisuutta. Perus parisuhdepostauksen sijaan päätin tehdä tämän lukijoiden kysymysten perusteella. En tykkää ollenkaan kertoa henkilökohtaisista asioistani näin julkisesti, mutta tämä olkoon poikkeus!

Ihan ensimmäisenä haluaisin sanoa muutaman sanan, sillä monikulttuurinen parisuhde aiheena kiinnostaa varmasti monia. Monikulttuurisuus tässä tilanteessa kuulostaa hassulta, mutten keksinyt siihen muutakaan sanaa. Kulttuurierot meidän välillä eivät ole kovin suuret, vaikka olemmekin mahdollisimman toiselta puolelta Eurooppaa - suurempiin eroihin ajatusmaailmassa ja tapakulttuurissa olen törmännyt Suomen sisällä. Olisin voinut jättää mainitsematta poikaystäväni ulkomaalaisuuden otsikossa tai postauksessa ylipäätänsä, jotta kysymykset eivät olisi painottuneet vain siihen. Tämä on kuitenkin tärkeä aihe, ja olemme molemmat valmiita avartamaan ihmisten mieliä. 

Toivoisin, että jokainen lukisi tämän kappaleen. Ulkomaalaisen kanssa seurusteluun liittyy paljon stereotypioita, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia, kaikki haitallisia. Ennakkokäsitykset tekee kuilun meidän suomalaisten ja niiden muiden välille. Ulkomaalainen on aina ensimmäisenä ulkomaalainen - siis joku, joka on muualta, eikä ole osa meitä. Ulkomaalainen kumppani voi olla jotain mitä tavoitellaan, koska se on cool. Terveessä parisuhteessa ei kuitenkaan seurustella toisen kansalaisuuden tai etnisen taustan kanssa, vaan ihmisen. Kumppanin taustalta ei saa sulkea silmiä, mutta ihmistä ei saa vesittää vain kansalaisuuden tasolle. Monelle ulkomaalainen kumppani voi olla jännittävä ja kutkuttava ajatus, mutta jää sille tasolle. Siis ajatukseksi. Olen kuullut paljon kommenttia kuinka "minä en ainakaan koskaan osaisi kommunikoida tarpeeksi hyvin" ja moni luulee, ettei ulkomaalaisen kanssa voisi päästä samalle syvälle kommunikaation tasolle, kuin suomalaisen kanssa. Että seurustelu olisi sellaista pinnallista hömppää, eikä koskaan mitään enemmän. Tämän vuoksi ulkomaalaisen on vaikea löytää tasapainoista ja vakavaa suhdetta, mikä poikaystäväänikin kaihersi useamman vuoden. Ulkomaalainen kumppani on ulkomaalainen,  mutta ensisijaisesti kumppani. Ensiksi poikaystäväni on rakastamani ihminen, yksi parhaimmista ystävistäni, arjen tukipilari ja sitten vasta maailman söpöin espanjalainen nappisilmä. 

Asiapitoisemman aloituksen jälkeen mennään kysymyksiin! (Poikaystäväni suorat lainaukset lainausmerkeissä)

► Mistä maasta poikaystäväsi on kotoisin? 
Poikaystäväni muutti Espanjasta Suomeen 2013 päättääkseen opintonsa. Väitöskirja tuli valmiiksi Oulussa joulukuussa 2016, jonka jälkeen hän muutti perässäni Tampereelle vuodenvaihteessa. (Moni kuitenkin miettii, miksi joku muuttaisi Espanjasta Suomeen!)

 Kauanko olette olleet yhdessä? 
Meillä oli ensimmäinen vuosipäivä huhtikuussa! Yksi vuosi takana, monta edessä. Vaikka yhdessä ollaan asuttu vuoden alusta lähtien, tuntuu kuin oltaisiin asuttu aina saman katon alla.

► Miten poikaystäväsi reagoi saunaan, mämmiin yms perus suomi juttuihin?
"Kaikki oli aluksi outoa, salmiakki pahaa ja saunassakin oli vaikea hengittää, mutta näihin on jo totuttu. Mämmi on kamalaa eikä siitä parane"
Hän tosiaan on saunan suhteen suomalaisempi kuin minä - tämä näkyi selvästi siinä, kumpi iloitsi enemmän uuden asunnon saunasta. Minä en niinkään välitä.

► Mikä on yhteinen kielenne? Osaatteko toistelle äidinkieltä?
Englantia puhutaan keskenämme. Molemmat osataan toistemme kieliä ihan alkeiden verran, mutta opiskellaan koko ajan. Itse en tätä ennen ajatellut koskaan espanjaa opiskelevani, eikä hänelläkään koskaan suomelle tullut tarvetta - kaikkialla Suomessa, töissäkin, kun arki hoituu helposti englanniksi.

Miten tapasitte toisenne? 
”Olin todella kyllästynyt tapailemaan ketään Suomessa ja Salli oli viimeinen, jonka kohdalla päätin yrittää. Hyväksyin, ettei meistä tulisi muuta kuin kavereita. Kun näin kuitenkin kiinnostuksen merkkejä, päätin yrittää sittenkin.”
Tavattiin siis toisemme, mitään sen kummemmin etsimättä, eräässä deittisovelluksessa parin viikon höpsön kokeiluni aikana. Tässä vaiheessa en halunnut parisuhdetta, sillä tiesin muuttavani pois Oulusta. Juteltiin kavereina ja jossain vaiheessa hän rohkeni kysymään minua ulos. Hän kysyi, että saako näitä kutsua treffeiksi, ja totesin, että kyllä saa!

Miten monikulttuurisuus näkyy arjessanne?
Minä tiskaan harjalla ja hän sienellä! Poikaystäväni oli ennen suhteemme alkua ollut Suomessa jo muutaman vuoden ja kerennyt suomalaistua hieman. Hän siis puhuu espanjalaiseksi vähän ja hiljaisella äänellä, itse puhun suomalaiseksi kovaa ja paljon. Olemme siis samalla tasolla asian kanssa. Ehkä minä puhun jo enemmän. Meillä esimerkiksi tunteita ilmaistaan varmasti avoimemmin kuin keskimäärin monessa supisuomalaisessa suhteessa, mikä on molempien mielestä vain hyvä.




Oliko alussa outoa/"vaikeaa", kun kumppani ei ollut suomalainen tai onko/oliko muuten jotain hankaluuksia kulttuurieroissa tms? 
Alussa oli toki opittava esimerkiksi, mitkä käyttäytymismallit ovat osa persoonaa ja mikä tulee kulttuurista. Edellisessä kohdassa mainittu tunteiden ilmaiseminen oli meidän kohdalla ehkä suurin eroavaisuus, sillä olen itse hyvin varautunut persoona. Kesti siis hetki, kun pääsin itse avoimemmalle tasolle, mutta nyt naurattaa entinen jurous. 

”Olen ihan samaa mieltä! Toisaalta osasin odottaa, että Sallilla kestäisi hetken aikaa päästä ulos kuorestaan.”

Millaisena näette yhteisen tulevaisuutenne ja missä? Muistan nimittäin, että jossain postauksessa sanoit, että todennäköisesti joudutte muuttamaan ulkomaille ja jos niin on, niin minne olette ajatelleet? 
Tulevaisuus on ihan auki, mutta todennäköisesti Pohjoiseen Eurooppaan asetutaan loppujen lopuksi! Lapsia molemmat haluaisi joskus, mutta se ei ole ajankohtaista vielä pitkään aikaan. Espanjaan hän ei haluaisi enää takaisin, sillä työttömyystilanne ja palkkataso ovat huonoja. Itse haluaisin muuttaa Suomesta työskentelemään muualle edes joksikin aikaa, mutta minne, sitä ei kumpikaan tiedä.

Onko poikaystäväsi viihtynyt Suomessa ja onko hänellä mitään negatiivisia kokemuksia Suomesta/suomalaisista? 
”Ihan ensimmäiset fiilikset Suomesta oli pimeä ja kylmä. Olin myös tottunut tervehtimään poskisuudelmilla, jota suomalaiset jostain syystä eivät sulattaneetkaan niin helposti.”
Hänellä ei alkanut Suomieläminen ihan kuin elokuvissa. Ei hän Suomea vihannut, vaan ajatteli, että Suomi vihasi häntä! Huhtikuussa oli paljon lunta, suomalaiset naiset hyvin erikoisia tapauksia. Deittipuolella huonoja kokemuksia olen kuullut todella monelta ulkomaalaiselta. Ulkomaalaisia tuntuu metsästävän naiset, jotka haluavat vain coolin ulkomaalaisen miehen, tai naiset, joita suomalaiset miehet karttavat. Poikaystävälläni on kertynyt erikoisia ja kammottavia treffikokemuksia useita, joten ihmettelen, kuinka hän uskalsi antaa minulle mahdollisuuden! Huutia on tullut treffeillä converseista, haarukan väärästä asennosta ja myös geeneistä, jotka ovat liian kaukana suomalaisista.

Oletko tavannut hänen perheensä ja miten teidän perheet reagoivat monikulttuuriseen suhteeseen?
En ole tavannut, mutta kesällä tulee reissu Espanjaan. Hänen perheensä ei puhu englantia laisinkaan, mutta siitä huolimatta he ilmeisesti pitävät minusta. Lähinnä reaktio on ollut utelias molempien perheeltä, tutustumisen jälkeen oma perheeni on ottanut hänet todella hyvin vastaan. Minun perheessäni kaikki puhuu englantia, joten siitä ei tullut ongelmaa.

Osaatteko pukea tunteenne sanoiksi yhteisellä kielellänne niin hyvin, ettei teitä turhauta, vaikka teillä on eri äidinkieli?
Minä kärsin tästä aluksi enemmän, sillä en ennen ensimmäisiä treffejä koskaan ollut keskustellut englanniksi. Poikaystäväni oli hoitanut arjen englanniksi pitkään, joten hän oli oppinut sujuvan itseilmaisun jo aikaisemmin. Tästä kuitenkin pääsee yli todella nopeasti, kun vain alkaa puhua! Nykyään ongelmia tulee ainoastaan silloin, kun aihe on sellainen, jota on suomeksikin vaikea pukea sanoiksi. Selittelemällä ja kiertelemällä pääsee pitkälle, ja aina lopuksi menee pointti perille! Turhauttavampaa on se, kun ihan perus sanat katoavat kesken lauseen. Sitten sitä arvuutellaan yhdessä, oliko se excess, express, exceed vai ehh, joku ihan saman kuuloinen sana!

Onko ikinä tullu semmmosia hetkiä, että ette tiedä mitä toinen tarkoittaa? 
Useita, näitä tapahtuu silloin kun kaksi sanaa menee sekaisin. Ei, älä laita sitä kaappiin kun sanoin et lipastoon! Mitään suurempia sekaannuksia ei yleensä käy, mutta joskus hetken väittelemisen jälkeen ymmärretään, että oltiin molemmat samaa mieltä koko ajan sittenkin. Itsepäisyydellä voi olla myös osansa

Mitä mieltä poikaystäväsi on bloggaamisesta? 
Tästä ollaan keskusteltu paljon. Hänellä on negatiivinen kuva bloggaamisesta, ei itsensä harrastuksen takia, vaan ihmisten sen parissa. Olen samaa mieltä monen asian kohdalla - bloggaamisen kaltaiset harrastukset houkuttavat nimittäin myös ihmisiä, jotka haluavat vain boostata omaa egoansa. Ja lytätä muiden egoja. Mikäli osaa pysyä pois tällaisesta sanattomasta somekilpailusta ja nauttii bloggaamisesta aidosti, se on hyvä harrastus. Mikäli ei siis anna mätien omenien vaikuttaa omaan harrastamiseen ja mielenterveyteen, bloggaaminen on kuulemma jees. Ja kuulemma myös minun kuvaaminen on kivaa!

Aijotteko joskus muuttaa poikaystäväsi kotimaahan? 
Tähän vastaus tulikin jo ylempänä, eli ei. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta taloudellisista syistä todella epätodennäköistä. Sanoin kyllä kerran, että eläkkeellä ollaan sitten kuin suomalainen pariskunta ja muutetaan Espanjan lämpöön!

Mikä on paras/huonoin asia toisessa?
"Unelmoi kaikesta, joka johtaa rahan tuhlailuun silloinkin kun pitäisi säästää! Jos pitää yksi paras piirre valita, sanon wife material. Siinä on kaikki hyvät puolet tiivistettynä"
Parhaaksi ja huonoimmaksi asiaksi voisin ehkä sanoa saman, nimittäin poikaystäväni miettii asioita paljon, kuten minäkin. Tämän vuoksi meillä on pitkiä ja syvällisiä keskusteluja lähes mistä tahansa aiheesta ja hänellä on aina jotain sanottavaa kaikkeen. Ja hyvin perustellut argumentit, niin hyvässä kuin pahassakin. Nauramme myös yhdessä paljon, jolloin arkisetkin asiat on mukavia tehdä yhdessä.

Onko tää teille molemmille eka international suhde? 
Minulle kyllä, hänelle ei.

Mitä yleensä teette yhdessä vapaa-ajalla?
Katsotaan tv-sarjoja, pelataan pokemonia ja käydään salilla. Ilmojen nyt parantuessa käydään usein kävelyllä ja kerran viikossa käydään yhdessä joko kahvilla tai syömässä ulkona! Kielien opiskelu tapahtuu yleensä yhdessä, koska kuka nyt ei haluaisi kokeilla lausua uusia sanoja natiivipuhujan kikattaessa vieressä? Nykyisessä asunnossa ei ole oikeastaan tilaa mitään tehdä, mutta uuteen asuntoon suunnitteilla on vaikka mitä. Pelikonsolin osto tulee heti muuton jälkeen, että pääsen taas häviämään Mario Cartissa!

Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneelle! Halusin laittaa postaukseen yhteiskuvia meistä, mutta se oli helpommin sanottu kuin tehty. Laitoin tähän sitten kuvia Tokion reissultamme, vaikkakin niissäkin yhteiskuvissa toinen joko katsoo pois tai irvistää. Joskus vielä saadaan onnistunut otos! Seuraavaksi palailen taas normaaleihin aiheisiini, mutta toivottavasti tällainen hieman erilainen postaus oli mieleinen!

#TBSTYLE 2013: PUKISINKO?

FRIDAY, MAY 12, 2017



Halusin tehdä perinteisen tb style -postauksen, mutta minulla ei ollut tarvittavilta kuukausilta kuvamateriaalia. Taaksepäin on kuitenkin hauska katsella ja oman tyylin kehittymistä seurata, joten keräsin asuni vuodelta 2013 tänne tuomittavaksi!

Tyylini on kokenut vuosien varrella pajon muutoksia, mutta tietynlaiset elementit ovat pysyneet samoina. Tyylini on omaan silmääni kehittynyt parempaan suuntaan ja ihan kauhistuttaa katsoa mitä on tullut pistettyä päälle! Ja vielä julkaistua blogissa. Huhhuh. Vuonna 2013 olin ammattikoulussa/lukiossa 1-2 luokalla, vaikka tuntuu, ettei siitä niin kauan ole!


Voi että, tämä paita minulla vielä on! En pukisi uudestaan, sillä hame oli epämukavan lyhyt. Voisin kuvitella käyttäväni tätä erilaisella vyöllä, pidemmällä hameella ja ohuemmilla sukkahousuilla. Tai siis, ainoastaan paidan pukisin vieläkin. (mutta hukkasin söpön rusetin muutossa!)


Tämä mekko oli lemppareitani siihen pisteeseen, että sitä oli käytettävä pienestä koostaan huolimatta. Loppujen lopuksi se ratkesi selästä. Tästä asusta ei ole minulla itselläni enää mitään jäljellä. Ihan söpö, mutta ei jatkoon!




Tämä hame jäi pyöräillessä ketjujen väliin. Sen pituinen se. Ei jatkoon.




Paksut sukkahousut! Miksi? Tämä oli sitä aikaa, kun Jeffrey Campbellin Litat olivat muotia. Oli minulla näköjään enemmän tukkaakin! Liian suuri mekko, valtava käsikoru, paksut sukkahousut kesällä - en pukisi. Ikinä enää.



Tästä värimaailmasta pidän, vaikkei asu enää olekaan tyyliseni. Todella söpö, mutta ei nykyistä minua. Ainoastaan laukku on jäljellä, mutta senkin myyn, kunhan löydän toisen yhtä sievän saman kokoluokan olkalaukun. 



Tässäkin vierailee ylempänä mainittu olkalaukku. Tämä neule minulla on vieläkin, mutta saa nähdä, kuinka kauan. Oliko ihan aina pakko laittaa paksut sukkahousut?

Kuvat näyttävät kaikki siltä, kuin ne olisi kuvattu perunalla. Totuus on vain se, että alkuperäiset ovat vanhalla koneella Oulussa. Jouduin siis kaivamaan nämä internetin syövereistä ja suurentamaan nykyiseen blogileveyteen, mikä vei laadun mennessään. Pahoittelen. Oli minulla kamera jo vuonna 2013! Olinpa myös hoikempi.

Luulin vanhojen asukuvien kaivelemisen olevan kamalampaa. Vaikka näin en enää missään nimessä pukeutuisi, en osaa hävetä sen kummemmin. Vanhat trendit muistaen asiat voisivat olla pahemminkin! Mitä mieltä tämän tyyppisistä throwback -asupostauksista?

Ps vielä on aikaa lähettää kysymyksiä Q&A-postaukseen!

Starberry Lipgloss @Instagram